Infografiikka, infodesign ja tiedon visualisointi auttavat lukijaa hahmottamaan yhdellä silmäyksellä sen, mitä on mahdotonta tai hankalaa selittää sanoin.

Ensimmäiset esimerkit infografiikasta olivat karttoja. Ne toimivat niin hyvin, että olisi vaikea kuvitella saman informaation esittämistä sanallisesti. Ei siis ihme, että infografiikkaa käytetään yhä enemmän myös kaupallisessa viestinnässä. Datamäärien kasvaessa tiedon visualisoinnille onkin kasvava tarve.

Tutkimuksissa on havaittu, että lukijat hahmottavat tekstin aloittamalla kuvasta ja siirtymällä kuvatekstin kautta jutun otsikkoon ja sitten alaotsikkoon. Luonnollisesti suuret grafiikat huomataan paremmin kuin pienet ja suuria kokonaisuuksia hahmottavia infografiikoita tarkastellaan tarkemmin kuin vain yhtä asiaa visualisoivia. Lisäksi infografiikka voi olla reaaliaikaista ja jopa interaktiivista. On myös syntynyt työkaluja infografiikan tuottamiselle tee-se-itse tyyliin. Työkalut sopivat hyvin aloittelijalle, mutta käytännössä paras lopputulos edellyttää usein ammattilaistasoisia ohjelmistoja.

Viestinnän näkökulmasta hyvä infografiikka tai kuva ohjaa ajatusta – se toimii kartan tavoin ja johdattaa katsojaa kohti määränpäätä. Tekstiä toki tarvitaan tukemaan kuvaa, sillä kuvallista informaatiota prosessoidaan usein vain pintapuolisesti.

Osa infografiikasta on monimutkaistunut jopa siinä määrin, että on syntynyt tarve selkografiikalle, visuaalisen viestinnän vastineelle selkokielestä. Ei ihme, sillä kaikki infografiikan nimellä kulkevat visualisoinnit eivät välttämättä ole selkeitä, saati informatiivisia.

Infografiikan suosioon on useita syitä:

  • Maailma on nykyisin täynnä vaikeaselkoisuutta ja monimutkaisuutta. Suuria kokonaisuuksia saattaa olla hankala ymmärtää. Yksinkertainen ja kiinnostavalla tavalla esitetty grafiikka jättää syvän muistijäljen sekä toimii herättäjänä mm. sosiaalisessa mediassa. Hyvä esimerkki tästä on Kanta-palvelun infografiikka tulevista toiminnallisuuksista.
  • Lukijat pitävät helpoista, silmäiltävistä asioista riippumatta siitä onko viestisi digitaalisessa tai painetussa mediassa.
  • Digitaalisessa ympäristössä suosittu sisältö tarkoittaa myös hyvää hakukonenäkyvyyttä, jolloin viesti kerää lisää lukijoita.

Infografiikka on hyvin tehtynä uskomattoman tehokas viestinnän muoto

Toimiva infografiikka syntyy kahdesta elementistä: erinomaisesta sisällöstä ja tarkoituksenmukaisesta kuvituksesta. Esimerkiksi uutisoinnin yhteydessä käytettävässä infografiikassa Helsingin Sanomat on pitkään profiloitunut suomalaisittain korkealaatuisilla visualisoinneilla. Myös Nordea Private Banking on tehnyt hyvää työtä markkinakatsauksien ja erilaisten sijoitusinstrumenttien visuaalisilla kuvauksilla. Tiedon visualisoinnista hyvä esimerkki on Lauri Vanhalan Helsinkiläisen parhaat asuinpaikat -sovellus.

Usein infografiikat ovatkin vahvasti tekijäorganisaation mukaisesti brändättyjä, tunnistettavan tyylisiä, jolloin niiden liittäminen tai kopioiminen muille sivuille on hankalampaa kuin teksti-informaation. Lisäksi infografiikkaa jaetaan helpommin sosiaalisissa mediassa ja se generoi tehokkaasti liikennettä verkkosivuille.

Infografiikan puolesta puhuu myös se, että yli 60 % ihmisistä sisäistää visuaalisen informaation tehokkaammin kuin kirjallisen. Siksi infografiikka tukee erinomaisesti oppimista ja mikä tärkeintä – ajattelua. Siten se on viestinnällisestä näkökulmasta tehokas vaihtoehto.

Infografiikkaa näkee kuitenkin harmittavan vähän suomalaisessa (suomenkielisessä) viestinnässä. Siinä suhteessa voisimme ottaa hyvin oppia vaikka näistä kahdesta hyvään infografiikkaan liittyvästä verkkosivustosta: Cool Infographics ja Dailyinfographics. Seurantaan kannattaa pistää myös Flipboard hakusanalla #infographics

Tiedon visualisointi voi myös vääristää ja infografiikka johtaa harhaan – vältä nämä virheet

Monimutkaisista (tai vaikeasti hahmotettavista) asioista viestimisellä on myös haasteensa, hyväkin yritys voidaan ymmärtää tai tulkita väärin. Usein tämä riski toteutuu ns. poliittisesti aroissa asioissa, kuten työllisyydestä viestittäessä. Näin tapahtui mm. valtiovarainministeriön avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohdanto-ongelmaa käsittelevässä infografiikassa. Asiasta käyty keskustelu oli erityisen aktiivista sosiaalisessa mediassa ja sai myös grafiikan laatijan osallistumaan keskusteluun.

Kyseessä on erittäin yleinen haaste – miten varmistaa että visualisointi todella auttaa ymmärtämään itse asiaa? Tähän ei valitettavasti ole yksiselitteistä ratkaisua, mutta vältä vähintään nämä yleisimmät virheet infografiikassa:

  1. Data on yksinkertaisesti väärin (esimerkiksi %-osuus graafissa ylität sadan prosentin maksimin)
  2. Akselit on käännetty/kääntyneet (esimerkiksi laskeva pörssikurssi visualisoidaan nousevana)
  3. Data-akselit on valittu väärin (esimerkiksi 100 ja 102 välinen ero näytetään visuaaalisesti kaksinkertaisena)
  4. Kaksi- tai kolmiulotteinen esitystapa vääristää eroja (esimerkiksi ympyrägraafin pinta-ala kasvaa kaksinkertaiseksi, mutta visuaalisesti ero näkyy huomattavasti pienempänä)
  5. Eroja tai suhdetta ei voi vertailla lainkaan (esimerkiksi esitetään ainoastaan suhteelliset erot, eikä lainkaan absoluuttisia)

Lue myös:
Haluaisitko saada sisällöistäsi enemmän irti? Näin se käy
Miten tuottaa relevanttia sisältöä?

Julkaisua päivitetty 2.6.2017

© 2018 Recommended Finland I Rekisteriseloste