Blogiyhteistyö ei ole kuluttajabrändien yksinoikeus. Myös julkisen sektorin toimija voi tehdä menestyksekästä yhteistyötä bloggaajan kanssa: bloggaajat ovat sisällöntuottajia ja blogi media, josta näkyvyyttä ostetaan. Toiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista – aivan kuten kaikki muukin viestintä ja markkinointi. Blogeista saa huomiota haluamalleen asialle. Parhaassa tapauksessa viesti leviää ja nousee julkisen keskustelun kestotähdeksi.

Blogit ovat tänä päivänä medioita siinä missä lehdet, radio ja televisiokin. Niistä voi ostaa näkyvyyttä ja tavoittaa kohderyhmiä – ennen kaikkea saada aikaan halutunlaista toimintaa. Julkinen sektori voi hyödyntää blogeja siinä missä yrityksetkin. Se voi hakea palveluilleen lisänäkyvyyttä ja -käyttäjiä, tiedottaa ajankohtaisista asioista ja kehottaa toimimaan.

Blogit, aikamme massamediat

Blogit ovat aikamme aikakauslehtiä: uusia julkaisuja tulee säännöllisin väliajoin, blogeilla on vakituisia ja satunnaisia lukijoita ja sisältöaiheista keskustellaan kavereiden kanssa. Blogeja seurataan suurella mielenkiinnolla ja uusia postauksia odotetaankin usein kuin Suosikin Kultaturbo-numeroa aikanaan.

Perinteistä lehdistöviestintää tehdään yhä, mutta enenevissä määrin kohderyhmiä tavoitellaan myös bloggaajayhteistyöllä. Syynä suosioon ovat huikeat seuraajamäärät: suosituimmilla blogeilla on kymmeniä tuhansia lukijoita. Blogit mielletään pitkälti nuorisomediaksi, mutta niitä ylläpitävät myös aikuiset. Esimerkiksi Tädit tubettaa -kanavalla sisältöä tuottavat yli 40-vuotiaat. Julkiselle sektorille laaja seuraajakunta tarkoittaa hyvää tavoittavuutta – viestin näkee moni.

Vaikka blogien mahdollisuuksista kohkataankin kosolti on hyvä muistaa, että suinkaan kaikilla blogeilla ei ole massayleisöä. Jotta yhteistyön tavoitteet saavutettaisiin, kannattaa blogiyhteistyöhön ryhtyä sellaisten blogiportaalien kanssa, jotka tietävät edustamiensa sisällöntuottajien seuraajien määrän ja pystyvät tarjoamaan analytiikkaa.

Tavoitteellisella yhteistyöllä tuloksiin

Yhteistyö blogin kanssa on aina tavoitteellista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Myynnilliset, mielikuvalliset tai toiminnalliset tavoitteet määritellään heti yhteistyön alkajaisiksi. Tavoitteet voivat liittyä myös palvelukokokemukseen. Bloggaaja voisikin esimerkiksi kehottaa seuraajiaan tutustumaan julkisen sektorin tuottamaan palveluun ja julkaisemaan siitä käyttökokemuksia sekä kehitysehdotuksia.

Perinteisiin yhteistyökuvioihin verrattuna erona on, että bloggaajille annetaan sisällön suhteen vapaat kädet. He saavat kuvata, videoida ja kirjoittaa valitsemastaan näkökulmasta. Tästä oivallisena esimerkkinä on Kelan yhteistyö Kasper Diem -blogin kanssa.

Bloggaajat merkitsevät aina kirjoituksiin, että kyseessä on yhteistyö sen ja sen toimijan kanssa, tämä koskee toki myös julkisen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Bloggaajan rehellisyys sisältöjen ja avoimuus yhteistyökumppaneiden suhteen tuo seuraajien luottamuksen: bloggaajien sanaan uskotaan eikä sisältöjä koeta mainontana.

Muilta osin yhteistyössä pätevät samat lainanlaisuudet kuin muussakin mediayhteistyössä: bloggaajat briiffataan hyvin, tavoitteet, kustannukset, tavat toimia ja julkaisujen määrä sovitaan etukäteen. Ammattimainen yhteistyö tuo parhaat tulokset myös tässä tapauksessa.

Tarjolla kohderyhmän jakamaton huomio

Blogeissa parasta ovat seuraajien jakamattoman huomion saaminen ja jaettavuus. Sisältöä katsotaan intensiivisesti, siitä keskustellaan tuttujen kanssa ja julkaisuja jaetaan omissa some-kanavissa. Seuraajat myös kommentoivat aktiivisesti bloggaajan postauksia ja bloggaaja vastaa – dialogi on aitoa ja välitöntä.

Kuten konventionaalisessa viestintätyössä myös blogiyhteistyössä tavoitteena on saada julkisuuteen kiinnostavia viestejä, joilla sitoutetaan kohderyhmiä. Parhaiten tähän päästään hyödyntämällä monikanavaisuutta, joka jakautuu ostettuun, omaan ja ansaittuun mediaan.

Blogit ovat ostettua mediaa. Niistä saatua näkyvyyttä voidaan hyödyntää myös julkisen sektorin organisaation omissa kanavissa, esimerkiksi kertomalla yhteistyöstä verkkosivuilla ja jakamalla postauksia some-kanavissa. Tavoitteena on myös saada aihe yleiseen keskusteluun ja näin ansaitun median piiriin.

Julkisen sektorin toimijoille blogit ovat hinnoiltaan ja tavoittavuudeltaan kilpailukykyisiä perinteisten medioiden kanssa: rahaa liikkuu blogiyhteistyössä sadoista tuhansiin euroihin. Osa bloggaajista kirjoittaa blogia opiskelun tai työn ohessa, Suomessa on myös muutama ammattibloggari. Blogien suosiosta kertoo myös se, että bloggaaja on kohonnut nuorten toiveammattilistojen kärkeen.

Showroom, tuotesijoittelua ja ohjelmayhteistyötä?

Bloggajista on tullut julkkiksia ja idoleita – heidän suosituksiaan kuunnellaan. Julkisen sektorin toimijat voivat bloggaajayhteistyön avulla saada sanomaansa sinne, missä sille ollaan vastaanottavaisia.

Blogien lisäksi tarjolla on useita muita vaihtoehtoisia markkinointimuotoja. Hyvänä esimerkkinä jo toteutuneesta, innovatiivisesta julkisen sektorin viestintätyöstä ovat ulkoministeriön Suomi-emojit. Ne kuvaavat suomalaisia tunteita ja brändäävät maatamme uudenlaisella, modernilla tavalla.

Myös tuotesijoittelu, julkisen sektorin kohdalla palvelusijoittelu, voisi tuoda uudenlaista näkyvyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että kotimaisissa tv-tuotannoissa käsiteltäisiin julkisen sektorin palveluita: Salatuissa elämissä soitettaisiin Kansalaisneuvontaan, Risto Räppääjä -elokuvassa käytettäisiin Nuortenideat.fi-verkkopalvelua ja Putouksessa olisi sketsihahmona passia poliisin verkkoasioinnista hakenut tyyppi. Samansuuntaisesti ohjelmayhteystyössä radiokanavan kanssa juontajat voisivat keskustella vaikkapa Oma Yritys-Suomi -verkkopalvelun mahdollisuuksista. Uudenlainen skenaario olisi lisäksi showroom julkisen sektorin palveluille.

Mahdollisuuksia on rajattomasti niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin organisaatioille. Ota asiantuntijoihimme yhteyttä ja jutellaan lisää!

© 2021 Recommended Finland Oy toimii nyt osana Valvetta | Rekisteriseloste