Vanha viisaus muistuttaa, että asiat ovat sitä miltä ne näyttävät. Juuri siksi organisaatioiden johtoryhmiin tarvitaan myös viestinnän osaajia.

Suomalaisyritykset ovat pitkän pudotuksen jälkeen raportoineet hieman paremmista tuloksista ja vakaammista näkymistä. Liiallisen ilakointiin ja optimismiin ei silti ole vielä aihetta – valtaosalla tulosparannusta selittävät pitkät kulukuurit ja lukuisat kustannusleikkaukset. Etenkin pörssilistatuista yhtiöistä vain harva on kirjannut kuluvana vuonna konkreettista liikevaihdon kasvua.

Suhdannetilanne on yhä haasteellinen, mutta samalla tulee miettineeksi pelaavatko myynti, markkinointi, viestintä ja operatiivinen johto juhlavista vakuutuksista huolimatta vieläkään riittävästi yhteen? Onko organisaatioita ja toimintatapoja pakko myllätä jokaisen tulospudotuksen tai henkilöstövaihdoksen kohdalla uusiksi?

Voisiko niihin hukkuvan energian kohdistaa myynti- ja markkinointipanostusten ohella myös viestintään? Mitäpä jos viestinnälle annettaisiin lisää vastuuta ja pelitilaa?

Viestintä yhä ulkokehällä

Strategia ei välttämättä tuota heti seuraavalla kvartaalilla asiakastulvaa tai liikevaihdon nykäystä. Se tuo kuitenkin mukanaan uusia näkökulmia sekä rakentaa organisaatiolle uskottavuutta, näkyvyyttä ja kiinnostavuutta. Ne helpottavat myös myynnin ja markkinoinnin työsarkaa yrityksen toimialaan ja kokoon katsomatta.

Pelikentän ja vastuiden osalta suomalaisyrityksillä on petrattavaa, jos tilannetta peilaa kartoituksiin suomalaisten suuryhtiöiden (100 suurinta) johtoryhmien kokoonpanoista. Askeleita on toki otettu oikeaan suuntaan, mutta edelleen viestintäjohtaja on niissä enemmän poikkeus kuin sääntö – viestintäjohtaja istuu alle puolessa johtoryhmistä.

Viestinnän tukipalveluja, sparrausta ja strategiatyötä on tarjolla alan toimistoissa riittämiin. Viestintätoimistojen kasvu kertoo, että palveluille on myös kysyntää.

Vaikka apuna olisi osaava asiantuntijakumppani, lopullinen viestintävastuu on aina organisaation omissa käsissä. Ja uskottavinta se on, kun viestinnän tekijöillä on käytettävissään johtoryhmän sisäistä ja ajantasaista tietoa, jota he itsekin ovat olleet työstämässä.

Passiivisesta puolustajasta pelinrakentajaksi

Asennevammaa on toisaalta myös vastaanottajapuolella. Esimerkiksi toimittajat kelpuuttavat tiedonlähteeksi mieluusti vain ykkösketjuun kuuluvien johtajien kommentit. Viestintäjohtaja tai -päällikkö mielletään lähinnä yhtiön suojakilveksi tai soittopyyntöjen välittäjäksi ilman todellista tuntumaa operatiiviseen liiketoimintaan.

Tätä taustaa vasten johtoryhmän jäsenyys avaa viestinnän osaajalle maalivahdin sijasta luottopakin ja pelinrakentajan paikan, onhan hänellä hyvä tuntuma myös median pelitapoihin sekä sidosryhmien ja henkilöstön odotuksiin. Samalla viestintä täyttää entistä paremmin nopeuden, avoimuuden ja tasapuolisuuden vaatimukset.

Olisiko johtoryhmien seuraavalla draft-kierroksella siis lopultakin viestintäammattilaisten vuoro?

© 2021 Recommended Finland Oy toimii nyt osana Valvetta | Rekisteriseloste