Kansalaisviestintä tarvitsee lisäpotkua erottuakseen taustahälinästä ja tavoittaakseen kohderyhmänsä. Ratkaisu voi löytyä julkishallinnon, järjestöjen ja yritysten yhteistyöstä.

Julkishallinnossa on jo vuosia tehty töitä asiakaslähtöisempien palveluiden eteen. Esimerkiksi Kelan ja Veron verkkopalvelut ovat helpottaneet monen kansalaisen elämää.

Julkishallinnon organisaatiot ovat myös alkaneet nousta siiloistaan ja tuottaa palveluita yhdessä. Opintopolun ja Yritys-Suomen kaltaiset kokonaisuudet onnistuvat vain sujuvalla yhteispelillä.

Parhaistakin palveluista on kuitenkin hyötyä vain, jos ihmiset tietävät niistä. Rohkeaa, raja-aidat ylittävää yhteistyötä tarvitaan myös kansalaisviestinnässä.

Näkyvyys ja tavoittavuus tappiin

Kansalaisviestinnän on tavoitettava kohderyhmänsä ympäristössä, jossa tekstiä, kuvia ja ääntä satelee joka suunnasta. Valitettavasti tarjolla ei ole ylimääräisiä huomioarvopisteitä siitä, että ollaan hyvällä, yhteisellä asialla. Pienesti viestivien ääni hukkuu usein taustahälinään.

Suurten kaupallisten mainostajien puserruksessa olisi helpompi päästä kuuluville, jos samalle kohderyhmälle viestivät julkisorganisaatiot löisivät yhteen taloudellisia ja henkisiä voimavarojaan.

Suuremmalla budjetilla saadaan enemmän näkyvyyttä. Yksi laaja, toimiva kampanja tulee lopulta kustannustehokkaammaksi kuin hajanainen joukko hanke- tai ohjelmakohtaisia viestintäsuorituksia. Kaikkein parhaiten tavoitteisiin päästään pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella yhteistyöllä.

Viestintäkokonaisuuksia infoväläysten sijaan

Yhteinen kansalaisviestintä palvelisi vastaanottajia monin tavoin. Laajempi näkyvyys antaisi kansalaisille paremmat mahdollisuudet löytää juuri heitä koskettavat viestit. Heille voitaisiin myös tarjota erillisten infoväläysten sijasta harkittuja kokonaisuuksia – asiantuntijoiden kuratoimia tietopaketteja, jotka olisi suunnattu tietylle kohderyhmälle, vaikkapa vanhuksille tai opiskelijoille.

Julkishallinnon organisaatiot taas saisivat toisiltaan parhaita käytäntöjä ja arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, missä kanavissa tietyt kohderyhmät tavoitetaan vaikuttavimmin. Päällekkäisyydet saataisiin karsituksi sekä sisällöistä että aikatauluista. Naapuriorganisaatioiden auttamisesta – vaikkapa vinkkaamalla heistä omissa some-kanavissa – tehtäisiin järjestelmällistä.

Joskus yritys voi olla paras viestintäkumppani

Kansalaisviestinnässä on luontevaa hakeutua yhteistyöhön toisen julkishallinnon organisaation ja/tai järjestön kanssa. Joskus soveliain yhteistyökumppani voi kuitenkin olla yritys, jolla on suora yhteys kohderyhmään ja halu kantaa yhteiskuntavastuuta.

Hyvä esimerkki löytyy Australiasta, missä Samsung ryhtyi kampanjoimaan nuorten autoilijoiden liikenneturvallisuuden puolesta. S-Drive-ohjelma mobiilisovelluksineen ja kannustimineen vei viestin perille perinteisiä valistuskampanjoita tehokkaammin. Kaikki voittivat: onnettomuudet vähenivät ja yritys sai myönteistä julkisuutta.

Kohderyhmä ja tavoitteet aina etusijalle

Suomen julkinen sektori on jo varsin hyvin verkostoitunut. Tekijät tapaavat toisiaan ja vaihtavat tietoa sekä näkemyksiä. Miksi kansalaisviestinnässä sitten ei ole nähty enempää yhteistyötä?

Organisaatiokeskeinen ajattelutapa lienee yksi syy ja hankekohtaiset rahoitukset toinen. Joskus julkishallinnon toimijoiden välillä voi myös havaita pientä kilpailuasetelmaa.

Viestintäyhteistyö eittämättä vaatii katsantokannan ruuvausta, joka voi alkuun tuntua kivuliaalta. Oman porukan työstä saa ja pitääkin olla ylpeä, mutta viestinnän kohderyhmä ja tavoitteet on aina asetettava etusijalle.
Organisaatioiden on hyväksyttävä se, että ihmisiä kiinnostavat ensi sijassa palvelut ja tieto – ei niinkään se, kuka niitä tuottaa. Kiitos tulee lopulta siitä, että kansalaiset saavat tarvitsemansa.

© 2021 Recommended Finland Oy toimii nyt osana Valvetta | Rekisteriseloste